Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Gnistan, Antti Uusitalo

Lisätty 13.12.2016

Tällä kertaa haastattelussa If Gnistanin pitkäaikainen
vahva vaikuttaja, edustusjoukkueen manageri, elävä seuralegenda Antti Uusitalo. Lue alta mitkä ovat ”G-ikonin” tärkeimpiä muistoja seurassa ja mitä hän ajattelee suomalaisesta seuratoiminnasta ja sen kehittämisestä.

 

Olet ollut jalkapallon parissa varmasti pienestä pitäen. Millä tavoin ura Gnistanissa alkoi ja milloin?

Tulin Gnistaniin 2002 pelaamaan Ykköstä. Kyseessä oli siis se edellinen kausi, jolla Gnistan nähtiin toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

 

Mitä Gnistan merkitsee sinulle seurana? Olet pelannut kuitenkin muissakin seuroissa, mutta Gnistanilla on ilmeisesti tärkeä asema sinulle? Mitkä ovat tärkeimpiä muistoja seurassa pelaajana/vaikuttajana?

Gnistanin mukana olen ollut lähes 15 vuotta. Sinä aikana on tottakai muodostunut vahva side seuraan. Olen aina kokenut, että Gnistanissa on asiat hoidettu pelaajien kannalta hyvin. Eli ei olla luvattu sellaisia asioita mitä ei voida toteuttaa. Paljon tästä kaikesta saa kiittää Markus Krabbea, joka on jo usean vuosikymmenen ajan ollut merkittävä vaikuttaja Gnistanin edustusjoukkueessa ja seurassa ylipäätään.

Muistoja matkan varrelle mahtuu paljon. Paljon hienoja pelaajia, joista useiden kanssa on muodostunut jo vuosia kestäneitä kaverisuhteita. Lukuisia hienoja hetkiä kentillä - on ne sitten olleet voittoja tai karvaisia tappioita. Pelaajana muistuu aina mieleen 2002 kauden Suomen Cup, jossa pelasimme puolivälierissä Fc Lahtea vastaan. Johdettiin ottelua vielä aivan lopussa 2-0, mutta lahtelaiset tulivat tasoihin ja voittivat jatkoajalla. Itse olin tuolloin kentällä nielemässä tappion tuskaa. Viimeisimpänä tietenkin tulee mieleen syksyn nousukarsinta MuSaa vastaan. Huikean draaman jälkeen voitimme rangaistuspotkuilla ja nousu varmistui.

 

Tutkin hieman taustojasi ja selvisi että teet pankkialalla vaativia johtajan hommia. Miten ihmeessä sinulla riittää aikaa ja energiaa myös Gnistanin edustujoukkueessa pelaamiseen ja manageroimiseen? Ehditkö käydä treeneissä ja peleissä?

Olen tosiaan vuodesta 2007 asti työskennellyt rahoitusalalla yritysjärjestelyiden parissa. Työ on erittäin vaativaa ja töissä ollaan käytännössä koko ajan tavalla tai toisella. Viikkotunteja on turha laskea. Aikalailla elämäntapa työstä on kyse. Alussa pelaamisen yhdistäminen oli hankalaa, kun ei oman ajankäytönhallinta vielä ollut riittävällä tasolla. Kokemuksen myötä on ajankäyttö tehostunut ja jalkapallon yhdistäminen on onnistunut ihan ok. Jalkapallo on hyvää vastapainoa työlle. Toisaalta sen voi myös nähdä projektina siinä missä yrityskauppahankkeen. 

 

Miten näet jalkapallo-urasi jatkuvan tulevaisuudessa?

Managerointi jatkuu nyt neljättä vuotta Gnistanissa. En osaisi kuvitella tilannetta, että siitä luopuisin ainakaan lyhyellä aikavälillä. Mitä tulee pelaamiseen niin katsotaan miten talvi etenee. Olen miettinyt pelaamisen lopettamista jo varmaan kymmenen vuoden ajan, mutta aina se kipinä on tullut talven aikana, että pitää treenata itsentä kuntoon. Nyt haasteet Ykkösessä ovat kovat, mutta en pitä täysin mahdottomana, että saisin itseni fyysisesti riittävää kuntoon. 

 

Gnistanin joukkue nousee nyt hienosti ykköseen. Mihin asti uskot Gnistan edustuksen tarun jatkuvan? Kenties ihan pääsarjatasolle Veikkausliigaan? Näetkö että seuralle on mahdollisuus nousta myös aikuisissa merkittäväksi tekijäksi Suomen sisällä?

Ykköseen nousu oli merkittävä asia. Jos mietitään edellisiin Gnistanin Ykkösen kausiin, niin vaatimukset ovat nousseet niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Meillä on paljon työtä edessä, mutta tarkoitus on vakiinnuttaa paikka toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Uskon, että tekemällä asioita pitkäjänteisesti, voimme saavuutta vielä hienoja asioita. Jos se jonain päivänä on pääsarjataso, niin hyvä niin. Tärkeintä on, että ei lähde haihattelemaan.

Gnistan on merkittävä junioriseura, mutta samalla myös yksi pääkaupunkiseudun suurimpia aikuisjalkapalloseuroja. Gnistanissa on noin 900 lisenssipelaaja ja kasvu on kovaa. Koko seuran kannalta on hienoa, että myös edustusjoukkue menestyy. Uskon, että pääkaupunkiseudulle mahtuu useampi menestyvä korkean tason edustusjalkapalloseura.

 

Liike-elämän rautaisena ammattilaisena, mitkä näät tärkeimmäksi tekijäksi Seuran pyörittämisessä ja seuratoiminnan korkean laadun ylläpitämisessä? Ja miten näet tämän toteutuvan Gnistanissa? Ja toisaalta, mitkä koet tekijöiksi, jotka jarruttavat/estävät Suomen urheiluelämän todellista ammattimaistumista? Jääkiekko on vielä oikeastaan ainoa laji, missä pääsarjapelaajat pystyvät harjoittamaan urheiluammattia täysipainoisesti

Erinomainen kysymys. Minusta seuratoiminnan kannalta keskeisiä menestystekijöitä ovat pitkäjänteisyys, sinnikkyys, luovuus sekä ammattimaisuus.

Gnistanissa ollaan oikealla tiellä, mutta kaikessa on paljon parannettavaa. Suomessa näen suureksi ongelmaksi sen, että resursseja on aivan liian vähän ja niitä kohdennetaan vääriin asioihin. Tällöin puhutaan niin taloudellisista resursseista, olosuhteista kuin ihmisten työpanoksesta. Seurojen pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä. Rahan käytöstä pitäisi päättää ihmisten, jotka tietävät miten sitä käytetään ja mitä sillä voidaan parhaimmillaan saada aikaan. Tarvitaan enemmän osaajia, jotka tuntevat taloudelliset realiteetit niin seuratoiminan kuin yhteistyökumppanien osalta. 

Seuraan huolestuneena myös sitä, että lajin harrastamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi ja monet perheet joutuvat miettimään voiko lapset pelata jalkapalloa. Samaan aikaan useat todella osaavat valmentajat joutuvat jättämään lajin, koska seuroilla ei ole varaa maksaa järkeviä korvauksia. Seurat ovat isossa kuvassa taloudellisesti todella ahtaalla. Kuten moni muukin, niin minäkin kyseenalaistan suomalaisen urheiluelämän vanhentuneet rakenteet, joissa erinäköisiä lajiliittoja pidetään yllä itse seuratoiminnan kustannuksella.